Laittelin aamupalat kaikessa rauhassa, jätin asunnon avaimet pöydälle ja lukitsin ovet. Ajattelin että tästä tulee helppo päivä, sen kun polkaisen keskustaan ja siemailen cafe americanoja ja nautin katunäkymistä. Homma lähti heti kulkemaan eri suuntaan. Tien M501 liittymässä oli kieltomerkki polkupyörille. No, eipä hätää, oikaisen tien M507 kautta, kymmenkunta kilometriä lisää. Madridin lounaispuolella on suuria lähiöitä, joista ei ole hitaan liikenteen yhteyttä toisiinsa. Sorruin ensin lehmän- ja myöhemmin kinttupolun tasoisille reiteille että pääsin etenemään lähiöstä seuraavaan.
Alcorcon-niminen lähiö on vilkas, siellä on yliopiston kampusalue. Opiskelijat osaavat onneksi hyvin englantia ja opastivat minut kinttupoluille, mistä pääsi Casa de Campo-nimisen alueen kautta keskustaan.
Kun olin viimein keskustan laitamilla viiden maissa iltapäivällä, huomasin etten ole syönyt koko päivänä mitään. Korjasin tilanteen menu de dia-annoksella, aluksi spaghetti bolognese, sitten porsaan ulkofilettä perunoilla. Lähdin etenemään keskustaan ajatuksena majoittua. Kysyin huonetta hotellista, toisesta, kolmannesta, neljännestä..., kaikki täyteen buukattuja. Kello oli jo seitseman, päätin lopulta uudesta strategiasta. Gepsi näytti leirintäaluetta kahdeksan kilometrin päässä. Päätin mennä sinne ja tarkistaa tilanteen kaikista matkalle osuvista hotelleista. Eräs vastaanottovirkailija sanoi, että hotellit ovat täynnä koska kaupungissa on suuri kongressi, toinen sanoi että kaupungissa juostaan maraton. Eräs sanoi ettei Madridissa ole leirintäaluetta. Päätin kuitenkin mennä tarkistamaan asian. Kilometriä ennen leirintäaluetta näin hotellin, josta menin kysymään majoitusta viimeisenä oljenkortena. Hotel Galatea myi minulle huoneen, se oli kymmenes hotelli josta kysyin. Joukossa oli suuriakin, eräässä oli 350 huonetta ja kaikki bookattu. Kuulin myöhemmin, että kyseinen leirintäalue on toiminnassa.
Niin vaan tästäkin taas selvittiin, vaikka aloin jo harkita porttikäytävämajoitusta tai teltan pystyttämistä jalkapallokentälle tai leikkipuistoon. Oli kyllä ensimmäinen kerta kun meinasi käydä vanhanaikaisesti. Korvessa ei ole niin vakavaa, jos joutuu maastomajoitukseen, suurkaupungissa voi tulla ryöstetyksi. Voi ne hotellihuoneet näemmä olla kortilla vaikka kaupungissa olisi satoja hotelleja.
Päivän kilometrit 82, lentokentälle on kuulemma kymmenen minuutin automatka.
Alcorcon-niminen lähiö on vilkas, siellä on yliopiston kampusalue. Opiskelijat osaavat onneksi hyvin englantia ja opastivat minut kinttupoluille, mistä pääsi Casa de Campo-nimisen alueen kautta keskustaan.
Kun olin viimein keskustan laitamilla viiden maissa iltapäivällä, huomasin etten ole syönyt koko päivänä mitään. Korjasin tilanteen menu de dia-annoksella, aluksi spaghetti bolognese, sitten porsaan ulkofilettä perunoilla. Lähdin etenemään keskustaan ajatuksena majoittua. Kysyin huonetta hotellista, toisesta, kolmannesta, neljännestä..., kaikki täyteen buukattuja. Kello oli jo seitseman, päätin lopulta uudesta strategiasta. Gepsi näytti leirintäaluetta kahdeksan kilometrin päässä. Päätin mennä sinne ja tarkistaa tilanteen kaikista matkalle osuvista hotelleista. Eräs vastaanottovirkailija sanoi, että hotellit ovat täynnä koska kaupungissa on suuri kongressi, toinen sanoi että kaupungissa juostaan maraton. Eräs sanoi ettei Madridissa ole leirintäaluetta. Päätin kuitenkin mennä tarkistamaan asian. Kilometriä ennen leirintäaluetta näin hotellin, josta menin kysymään majoitusta viimeisenä oljenkortena. Hotel Galatea myi minulle huoneen, se oli kymmenes hotelli josta kysyin. Joukossa oli suuriakin, eräässä oli 350 huonetta ja kaikki bookattu. Kuulin myöhemmin, että kyseinen leirintäalue on toiminnassa.
Niin vaan tästäkin taas selvittiin, vaikka aloin jo harkita porttikäytävämajoitusta tai teltan pystyttämistä jalkapallokentälle tai leikkipuistoon. Oli kyllä ensimmäinen kerta kun meinasi käydä vanhanaikaisesti. Korvessa ei ole niin vakavaa, jos joutuu maastomajoitukseen, suurkaupungissa voi tulla ryöstetyksi. Voi ne hotellihuoneet näemmä olla kortilla vaikka kaupungissa olisi satoja hotelleja.
Päivän kilometrit 82, lentokentälle on kuulemma kymmenen minuutin automatka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti