Niuwenhaarn - Alphen 31.3.2012

Uloskirjautuminen camping-alueelta ja menoksi. Seuraavaksi vastaan tuli Rotterdam, ei mikään kaunis kaupunki. Kerrostalot ovat korkeita ja satamanostureita on lähes ydinkeskustassa. Tuli muuten mieleen, että huijaataankohan meitä suomalaisia tunnollisia vesilaitosten asiakkaita ja hallintoalamaisia. Meillä on hulevesimaksu, haja-asutusalueen pakolliset imeytyskentät ja alati kohoavia jäteveden hintoja perustellaan sillä, että sateen sattuessa sadevettä tulee puhdistamolle falskaavista verkostoista moninkertainen määrä myytyyn veteen verrattuna. Belgiassa taloista tuli putket suoraan maantieojiin ja se vihreä velli ojissa oli jotain muuta kuin raikasta sadevettä. Hollannissa omakotialueilla on usein tonttien rajoilla kanavat, kukin tontti on ikään kuin saari. Missä on belgialaisten imeytyskentät? Paljonko kanavasta menee vettä puhdistamolle vai onko koko puhdistamoa olemassakaan? Kyseiset maat ovat kuitenkin EU:n kovaa ydintä ja meillä tullaan sanomaan Pihtiputaan mummolle, että säiliöt ja kenttä on laitettava, se on EU: n määräys.
Reissu lähestyy loppuaan. Ajoin Alphen-nimiseen kaupunkiin 23 km päähän lentokentältä. Ajelen maanantai-aamuna kentälle odottamaan koneen lähtöä. Viimeisen blogipäivityksen lähetän kotoa. Päivän kilometrit 81.

Middelburg - Niuwenhaarn 30.3.2012

Hollannin länsirannikolla on laaja suistoalue saarineen joita yhdistää sillat ja maakannakset. Olin kuullut että tuo rannikkoalue on näkemisen arvoinen. Samalla lietelannan haju vaihtuu hetkeksi raikkaan meri-ilman tuoksuun. Lähdin aamulla Middelburgista kohti pohjoista nähdäkseni tuon rannikon suistoalueen. Valitettavasti päivä ei ollut valokuvaukselle otollinen, oli pilvistä, sumuista ja ajoittain tuli tihkusadetta. Sillat olivat useita kilometrejä pitkiä, samoin kapeat maakannakset. Pyörätiet ovat ensiluokkaisia, Hollannissa ei tarvitse seikkailla henkensä kaupalla autojen seassa. Saarilla on pieniä kyliä palveluineen, myös turismi näyttää olevan merkittävässä asemassa. Hiekkarannoilla oli hotelleja, vierasvenesatamia ja "fun centereitä" vieri vieressä. Jäin illaksi mökkiin camping-alueelle noin 30 km ennen Rotterdamia. Otan nämä viimeiset päivät herkistellen niin, että olen maanantaiksi ajoissa Amsterdamin kentällä. Matkaa Schipoliin lienee noin 100 km ja kaksi ajopäivää kulutettavana. Päivän kilometrit 85.

Deinze - Middelburg 29.3. 2012

Kirjauduin hotellista ja suunnistin takaisin tielle N43 joka vie Gentiin. Kaupunki oli melko laaja, autokaupat ym firmat olivat nauhamaisesti sijoittuneena tien varressa jo 10 km ennen kaupunkia. Keskustassa oli paljon kirkkoja pienellä alueella. Kaikki olivat vanhoja, korkeita ja toinen toistaan juhlavamman näköisiä. Roomalaiskatolisen uskonnon vahva ote näkyy täällä, samoin kuin Ranskassa ja Espanjassa. Suuntasin Gentistä luoteeseen koska tarkoituksenani on ajella pitkin Hollannin länsirannikkoa. Eeklo-nimisen kaupungin kohdalta käännyin kohti pohjoista ja Breskensiä. Maa vaihtui Hollanniksi huomaamatta. Belgiasta jäi miellyttävä kuva, ihmiset ovat ystävällisiä ja palvelu kaupoissa sujuu englanniksi. Breskensistä menin lautalla (3.80€) Vlissingeniin ja jäin Middelburg nimiseen kaupunkiin keskustaan yöksi B & B -paikkaan 40 euron hintaan. Kilometrit 90.

Bethune - Deinze 28.3.2012

Premier class hotellin viiden euron aamupala oli ykkösluokkaa, kahvia, croissantteja, patonkia, jogurttia. Mitäpä tässä oikeastaan muuta kaipaakaan. Lähdin suunnistamaan Bethunesta itään pelkästään auringon mukaan, Lille sattui olemaan sopivasti idän suunnassa ja olin auringonnousun aikaan liikkeellã. Siirtymisestä tuli pitkä. Ajoin pelkkää kaupunkialuetta ja pieniä maaseututaajamia lähes 60 km ennen kuin olin Gentiin johtavan tien N43 alkupäässä. Maa vaihtui Belgiaksi kuin huomaamatta. Tarkemmin katsellen Belgiassa on hieman epäsiistimpää ja rakennuskanta ränsistyneempää kuin Ranskassa. Tienvarret eivät kuitenkaan samalla tavoin roskaisia kuin Ranskassa. Hieman samanlainen ero on nähtävissä Tsekin ja Itävallan rajalla. Myös rakennusten arkkitehtuuri poikkeaa selvästi. Pyörätiet paranivat kertaheitolla Belgian puolella, samoin suhtautuminen pyöräilijöihin. Näin kadunlaidassa jopa pyörille tarkotetun renkaantäyttöpisteen. Jäin yöksi hotelliin noin 20 km ennen Gentiä. Huomenna siirryn Hollannin puolelle ja ajelen rannikkoa seuraillen kohti Amsterdamia. Kilometrit 102.

Hardivillers - Bethune 27.3.2012

Monipuolinen eläimistö liikkui yöllä teltan ympärillä. Ilmeisesti supi tai mäyrä herätti minut liikkumisellaan ja saatuaan vainun ihmisestä otus päästi pari kertaa koiramaisen haukahtavan äänen. Aamuyöstä fasaanikukot aloittivat ääntelynsä. Lähdin liikkeelle vartin yli seitsemän. Tullessani lähikylään ostin patisseriasta ison juuri paistetun patongin, hinta oli yksi euro. Ajelin Amiensin läpi ja ohitin Arrasin länsipuolelta. Alue on kumpuilevaa maanviljelysseutua silmänkantamattomine peltoineen. Alueella harrastetaan nurmiviljelyä ja sokerijuurikkaan kasvatusta. Belgia lähestyy ja tulin illalla rajakaupunki Lillen länsipuolelle reilun 30 km päähän Bethune nimiseen kaupunkiin. Huomenna ylitän rajan ja lähden ajelemaan kohti Gentiä. Kolmen telttailuyön jälkeen hotellissa on niin paljon puuhaa, ettei blogia meinaa ehtiä päivittää. Makuupussi on laitettava kuivumaan, samoin telttakangas. Vaatteita on pestävä ja partakin olisi syytä ajaa. Gepsi, puhelin, kamera ja akkkupaketit on ladattava ym. Päivän kilometrit 125.

Chartres - Vernon 25.3.2012

Kaupunki heräili uniltaan kun saavuin sinne. Sattumalta torin laidassa oli McDonalds, josta ostin 1.4 euron kahvin ja samalla päivitin blogia. Oven edessä iso musta mies selitti jotain ranskaksi ja puristeli kolikoita käsissään. Kaveri oli luultavasti kerjuulla, mutta selvisin tilanteesta eikä tarvinnut edes valehdella. En tosiaan ymmärrä enkä puhu ranskaa. Ajelin kohti pohjoista ja koillista. Keli oli hieno, ihmiset tekivät puutarhatöitä pihoillaan. Lämpötila oli yli 20 astetta. Ohitan Pariisin vajaan sadan kilometrin päästä. Näinkin kaukana näkyy suurkaupungin vaikutus. Näin liikkeellä hienoja avoautoja ja mm. muutaman uudehkon Porschen. Kaupunkilaiset olivat lähteneet kevätajelulle maaseudulle. Jäin telttailemaan Vernonin kaupungin lähistölle. Kilometrit 118.

Vernon - Hardivillers 26.3.2012

Yön aikana etanat, nuo ranskalaisten eväsvärkit olivat vallanneet leirini. Niitä löytyi mm. telttakankaasta, kengästä, kattilasta. Revin elikot irti ja laitoin kamat kasaan. Poikkesin Vernonin kaupungissa Lidlissä hankkimassa evästä, kun entiset alkoivat käydä vähiin. Viikon vaivannut vastatuuli voimistui, tämä alkaa jo syödä miestä. Katselin karttoja ja mittailin matkoja, arvioisin että olen keskiviikkona Belgian puolella. Matka eteni taas kohti pohjoista 104 km ja alan olla jo hotelli Erän valioasiakas. Telttapaikka löytyi kauniista valkovuokkoja kasvavasta laaksosta. Matkaa Amiens-nimiseen kaupunkiin noin 35 km.

Tours - Chartres 24.3.2012

Pikaista päivitystä mäkkäristä sunnuntai-aamuna. Lähdin hotellista kohti Toursin keskustaa. Isojen kaupunkien läpiajot vievät yleensä aikaa, mutta aamukahdeksalta ei ollut vielä ruuhkaa. Kaupunki oli täynnä hienoja rakennuksia maan suuruuden ajoilta. Selvisin läpimarssista kunnialla ja suuntasin tietä N10 kohti koillista. Poikkesin pikkukaupungin Mäkkäriin ja tilasin MacMegabitin ilman ranskalaisia ja juomaa. Eli astuin suoraan pöytään ja aloin surffata. Tilasin ja maksoin Airbalticin lennolle Amsterdam- Tampere maanantaina 2. 4. 2012 liput itselle ja pyörälle. Näin se on maailmassa helppo vaeltaa, kun on nettiyhteys ja visakortti:) Aikataulussa on nyt sopiva klappi, ja jos jää aikaa, voin viettää Amsterdamissa pienen kaupunkiloman vaikka tulppaaneja katsellen, nythän on kai niden aika. Jäin telttailemaan tammimetsikköön 30 km ennen Chartresia. Kilometrit 119.

Poitiers - Tours 23.3.2012

Telttailuvarusteet kasaan ja pikainen patonki-kahvi-jogurttiaamupala ja eikun tien päälle. Pikainen postaus blogiin suljetun mäkkärin pihalta ei kauan vienyt. Jouduin taas kaupunkiin tullessa moottoritielle, kun normaali tie muuttui viisi kilometriä ennen kaupunkia moottoritieksi. Onneksi vain pari rekkaa soitti torvea. Laitoin jonkin pikkukylän postissa itselleni kirjeen kotiin, jossa oli karttoja menneeltä reitiltä. Aloin tarvita uusia karttoja, kun en tyhmyyksissäni ottanut kaikkia kotoa mukaan. Kyselin huoltoasemilta ja useista tupakkakaupoista ennen kuin onnisti. Sain Michelinin 317 Toursin ympäristöstä ja ison tieatlaksen jonka tulen teurastamaan repimällä tarpeelliset lehdet irti. Koko kirja ei mahdu tankolaukun karttataskuun ja minulla on vastaava kirja kotona. Päädyin Toursin kaupunkiin, joka sijaitsee Pariisin lounaispuolella. Huomenna on tarkoitus suunnata kohti pohjoista jostain Orleansia lähistöltä. Koko Ranskan osuuden vaivannut pienoinen vastatuuli saisi jo kääntyä laitamyötäiseksi. Garmin toi minut luotettavasti Premier Class hotellin pihaan, josta sain ison perhehuoneen nimenomaan itselleni ja pyörälle ensimmäisestä kerroksesta hintaan 44 e sisältäen aamupalan. Tiedossa on pyykkäystä, tien päällä ja telttaillessa vaatteet likaantuvat nopeasti. Kilometrit 127.

Rochefort- Poitiers 22.3.2012

Aamu aukesi kosteana ja ensimmäiset 30 kilometriä meni sateen merkeissä. Sanotaan että pienet vastoinkäymiset ovat reissun suola, koska niistä jää muisteltavaa. Minulle kävi näin, kun ajelelin erään pikkukylän liittymään ja kuulin kovan paukahduksen. Takarengas oli revennyt sivusta eikä vararengasta ollut mukana. Vaihtoehdoiksi jäi etsiä uusi tai käytetty rengas jostain. Taluttelin pyörää ja kyselin velo mechanicia ja osoittelin takarengasta sanomalla total kaput. Kuulin että kylästä löytyy Doc Moto niminen paja, josta löytyy apua. Liike löytyikin ja paikalleen laitettiin Schwalbe marathon plus, jolla pääsen varmasti kotiin. Ranskassa näyttää usein myytävän polkupyöräkamaa ja moottoripyöriä saman katon alla. Suomessa kauppa on eriytynyt lähes täysin. Loppupäivän ajelin uudella renkaalla Niortin kautta kohti Poitiersin kaupunkia. Jäin yöksi telttaan noin 25 km ennen Poitiersia ja koska rengassulkeiset veivät aikaa, kertyi kilometrejä vain 121. Tämä postaus lähti McDonaldsin pihalta, lafka on vielä kiinni mutta wlan toimii.

Hendaye - Rochefort 19.3. - 21.3.2012

Hotellin aamiainen oli runsas. Sen voimalla oli hyvä lähteä polkemaan eteenpäin. Otin muutamia kuvia rantabulevardin hiekkarannoilta. Olin jo pitkään odottanut sopivaa kauppaa, josta ostaa kypärä. Espanjalaiset katselivat kummissaan kun ajelin sin casco, ilman kypärää.Sattumalta vastaan tulikin jokamiehen urheiluvarusteliike Lidl, josta löytyi sopiva kypärä 15 euron hintaan. Jos Lidlin kypärä suojaa saksalaisen Hansin ja Helgan päätä, kelpaa se silloin minullekin. Malli ja mitoituskin osuivat kohdalleen, onkohan minullakin oikea kallonmuoto:) Tie N10 lähti vetämään kohti Bordeauxia jasen rinnalla kulki pieni huoltotie, jota pitkin oli kuljetettu puutavaraa tienvarren mittavilta hakkuualueilta. Menin yöksi telttaan tievarsimännikköön 100 km ennen Bordeauxia. Kilometrit 126.

20.3.2012
Yö oli ollut kylmä, koska teltan ulkokankaan sisäpuoli oli riitteessä. Jatkoin samaa huoltotietä kohti koillista. Muutamat ohiajavat rekat moottoritieltä töräyttivät torvea kannustukseksi. Noin 40 kilometriä ennen Bordeauxia käänsin tielle d5 joka ohittaa Bordeauxin ja vie kohti Medocin viinialueita. Näin päivän aikana valtavia hakkuualueita, en ole tiennyt sellaisia Ranskassa olevankaan. Uskoisin suurimpien hakkuuaukeiden olevan tuhansia hehtaareja. Männyt on aikanaan istutettu harvahkoksi puupelloiksi josta korjataan nyt kuitupuuta, puu on liian mutkaista tukiksi. Ajoin koko päivän ja olin mielestäni Medocin viinialueen sydämessä, mutta en mähnyt ainoatakaan viiniköynnöstä. Viineistään kuuluisaan Pauillacin kylään Haut Medocissa oli matkaa noin 20 km. Päivän kilometrit 129 ja ryteikkömajoitus teltassa.


21.3.2012
Aamu aukesi pilvisenä ja tyynenä. Nyt alkoi löytyä viiniköynnöksiä. Vastaan tuli tienviittoja, joiden nimet ovat tuttuja viinikirjallisuuden huippuviinien osastolta. Oli Lurton, Rotschilt ym. Medocin huiput. Kylissä oli hienoja chateuta linnoineen ja viinikellareineen, osa hieman vaatimattomampaa lajia. Viinintuotannossa tuotantoketjun alkupää näyttää samalta kuin kotimaisella marjatilalla, ainoastaan lopputuotteen hinta poikkeaa Sengasta tai Öjebystä. Hyvän vuosikerran cran cru Medocista voi joutua maksamaan satoja euroja pullosta. Työvoima oli samantapaista kuin Suomessa, työväki oli paljon nuorempaa iältään kuin köynnökset joita he hoitivat. Bordeauxissa kun olen, niin yritin etsiä kaupoista meille 70-luvun nuorille tuttua valkoviiniä, Bordeaux Blancia eli Porvoon lankkua, sitä kellertävää nektaria, jota teininä seuraintalon nurkan takana talvipakkasessa pruuvattiin. Ei löytynyt Porvoon lankkua. Olisikohan kyseessä ns. premium brand-tuote pelkästään meille suomalaisille:). Iltapäivällä oli vielä merimatka kun tulin Medocista salmen yli mantereelle Royanin kaupunkiin josta jatkoin Rochefortiin. Laitoin navigaattorin töihin ja se toi minut edullisen Etap-hotellin pihaan. Päivän kilometrit 140.

Alsasua - Hendaye 18.3.2012

Yöllä kuului sateen ääniä, ensimmäinen kerta muuten koko reissulla. Katselin karttoja ja arvelin että tiedossa on kova ajopäivä vuoristossa. Oli miellyttävä yllätys, että nousut mentäessä kohti San Sebastiania eivät olleetkaan kovin pahoja. Tie N120 kulki läpi kylien, jotka muistuttivat alppikyliä rinnepelloilla laiduntavine lammaslaumoineen. Vastaan tuli paljon maantiepyöräilijöita. Kylä kerrallaan etenin kohti pohjoista. Matkalle osui mm. Tolosan ja Villabonan kylät jotka muistuttivat enemmänkin lähiöitä. Lähellä San Sebastiania jouduin rengashommiin kun lasinpala meni suoraan takarenkaan kulutuspinnasta läpi. Päivän aikana tuli yksi sadekuuro. Ohitin San Sebastianin kaakkoispuolelta ja ajoin suoraan Iruniin. Ranska tuli vastaan kuin huomaamatta, tosin Biskajanlahdelta tuuli tosi kovaa. Tuskin maltan odottaa noita myötätuulia lähipäivinä. Yöksi päädyin Campanille-ketjun hotelliin Hendayen rajakaupunkiin. Kävin kokeilemassa majoittautumista leirintäalueelle, mutta se oli suljettu eikä telttailu tule kyseeseen täällä Biarritzin kultahammasrannikolla. Päivän kilometrit 108.

Briviesca - Alsasua 17.3.2012

Heräsin hotellissa naapurihuoneesta kuuluviin elämän ääniin kuuden maissa. No, olipa ainakin aikaa pakata tavarat kunnolla. Päivän reitti eteni kohti koillista ja baskialuetta. Tie kulki Briviescan ja Miranda de ebron välillä kapean solan kautta, vuoret olivat henkeäsalpaavan hienoja. Paikkojen nimet muuttuivat jotenkin erikoisiksi, ei kovin espanjalaisiksi. Kysyin Miranda de ebrossa poliisilta neuvoa kuinka ajaa luvallisia reittejä Vitoriaan. Sain ajo-ohjeet ja kannustusta, mutta reitti olikin aikamoinen. Ohitseni pyyhälsi kymmeniä maantiepyöräilijöitä. Olin heidän vuoristoisella harjoitusreitillään raskaan juhtani kanssa. Vitoria tuli lopulta ja sain taksimiehiltä hyvät reittiohjeet Ranskaan ajamista varten. Hörhöilin jossain vaiheessa viitisen kilometriä moottoritiellä. Espanjalaiset on mukavia kun kukaan ei käyttänyt äänitorvea, saksassa olisi luultavasti joka toinen autoilija töötännyt. Poikkesin päivänmittaan Dia-nimisen kauppaketjun myymälässä hakemassa lihapullakastikepurkin, patonkia, juustoja, tonnikalaa, aprikoosimehua, maustamatonta jogurttia ja riojalaista. Hinnat on niin halpoja, että melkein kassalla naurattaa. Suosittelen jos liikkuu Espanjassa. Päädyin yöksi Omenahotellin tyyppiseen majapaikkaan Alsasuaan. Kilometrit 145. Kuulin että Ranskaan on 140 km, siinä olisi taas vääntämistä huomiseksi.