Reissu lähestyy loppuaan. Ajoin Alphen-nimiseen kaupunkiin 23 km päähän lentokentältä. Ajelen maanantai-aamuna kentälle odottamaan koneen lähtöä. Viimeisen blogipäivityksen lähetän kotoa. Päivän kilometrit 81.
lauantai 31. maaliskuuta 2012
Niuwenhaarn - Alphen 31.3.2012
Reissu lähestyy loppuaan. Ajoin Alphen-nimiseen kaupunkiin 23 km päähän lentokentältä. Ajelen maanantai-aamuna kentälle odottamaan koneen lähtöä. Viimeisen blogipäivityksen lähetän kotoa. Päivän kilometrit 81.
Middelburg - Niuwenhaarn 30.3.2012
Hollannin länsirannikolla on laaja suistoalue saarineen joita yhdistää sillat ja maakannakset. Olin kuullut että tuo rannikkoalue on näkemisen arvoinen. Samalla lietelannan haju vaihtuu hetkeksi raikkaan meri-ilman tuoksuun. Lähdin aamulla Middelburgista kohti pohjoista nähdäkseni tuon rannikon suistoalueen. Valitettavasti päivä ei ollut valokuvaukselle otollinen, oli pilvistä, sumuista ja ajoittain tuli tihkusadetta. Sillat olivat useita kilometrejä pitkiä, samoin kapeat maakannakset. Pyörätiet ovat ensiluokkaisia, Hollannissa ei tarvitse seikkailla henkensä kaupalla autojen seassa. Saarilla on pieniä kyliä palveluineen, myös turismi näyttää olevan merkittävässä asemassa. Hiekkarannoilla oli hotelleja, vierasvenesatamia ja "fun centereitä" vieri vieressä. Jäin illaksi mökkiin camping-alueelle noin 30 km ennen Rotterdamia. Otan nämä viimeiset päivät herkistellen niin, että olen maanantaiksi ajoissa Amsterdamin kentällä. Matkaa Schipoliin lienee noin 100 km ja kaksi ajopäivää kulutettavana. Päivän kilometrit 85.
torstai 29. maaliskuuta 2012
Deinze - Middelburg 29.3. 2012
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Bethune - Deinze 28.3.2012
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Hardivillers - Bethune 27.3.2012
Monipuolinen eläimistö liikkui yöllä teltan ympärillä. Ilmeisesti supi tai mäyrä herätti minut liikkumisellaan ja saatuaan vainun ihmisestä otus päästi pari kertaa koiramaisen haukahtavan äänen. Aamuyöstä fasaanikukot aloittivat ääntelynsä. Lähdin liikkeelle vartin yli seitsemän. Tullessani lähikylään ostin patisseriasta ison juuri paistetun patongin, hinta oli yksi euro. Ajelin Amiensin läpi ja ohitin Arrasin länsipuolelta. Alue on kumpuilevaa maanviljelysseutua silmänkantamattomine peltoineen. Alueella harrastetaan nurmiviljelyä ja sokerijuurikkaan kasvatusta. Belgia lähestyy ja tulin illalla rajakaupunki Lillen länsipuolelle reilun 30 km päähän Bethune nimiseen kaupunkiin. Huomenna ylitän rajan ja lähden ajelemaan kohti Gentiä. Kolmen telttailuyön jälkeen hotellissa on niin paljon puuhaa, ettei blogia meinaa ehtiä päivittää. Makuupussi on laitettava kuivumaan, samoin telttakangas. Vaatteita on pestävä ja partakin olisi syytä ajaa. Gepsi, puhelin, kamera ja akkkupaketit on ladattava ym. Päivän kilometrit 125.
Chartres - Vernon 25.3.2012
Vernon - Hardivillers 26.3.2012
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
Tours - Chartres 24.3.2012
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Poitiers - Tours 23.3.2012
Rochefort- Poitiers 22.3.2012
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
Hendaye - Rochefort 19.3. - 21.3.2012
20.3.2012
Yö oli ollut kylmä, koska teltan ulkokankaan sisäpuoli oli riitteessä. Jatkoin samaa huoltotietä kohti koillista. Muutamat ohiajavat rekat moottoritieltä töräyttivät torvea kannustukseksi. Noin 40 kilometriä ennen Bordeauxia käänsin tielle d5 joka ohittaa Bordeauxin ja vie kohti Medocin viinialueita. Näin päivän aikana valtavia hakkuualueita, en ole tiennyt sellaisia Ranskassa olevankaan. Uskoisin suurimpien hakkuuaukeiden olevan tuhansia hehtaareja. Männyt on aikanaan istutettu harvahkoksi puupelloiksi josta korjataan nyt kuitupuuta, puu on liian mutkaista tukiksi. Ajoin koko päivän ja olin mielestäni Medocin viinialueen sydämessä, mutta en mähnyt ainoatakaan viiniköynnöstä. Viineistään kuuluisaan Pauillacin kylään Haut Medocissa oli matkaa noin 20 km. Päivän kilometrit 129 ja ryteikkömajoitus teltassa.
21.3.2012
Aamu aukesi pilvisenä ja tyynenä. Nyt alkoi löytyä viiniköynnöksiä. Vastaan tuli tienviittoja, joiden nimet ovat tuttuja viinikirjallisuuden huippuviinien osastolta. Oli Lurton, Rotschilt ym. Medocin huiput. Kylissä oli hienoja chateuta linnoineen ja viinikellareineen, osa hieman vaatimattomampaa lajia. Viinintuotannossa tuotantoketjun alkupää näyttää samalta kuin kotimaisella marjatilalla, ainoastaan lopputuotteen hinta poikkeaa Sengasta tai Öjebystä. Hyvän vuosikerran cran cru Medocista voi joutua maksamaan satoja euroja pullosta. Työvoima oli samantapaista kuin Suomessa, työväki oli paljon nuorempaa iältään kuin köynnökset joita he hoitivat. Bordeauxissa kun olen, niin yritin etsiä kaupoista meille 70-luvun nuorille tuttua valkoviiniä, Bordeaux Blancia eli Porvoon lankkua, sitä kellertävää nektaria, jota teininä seuraintalon nurkan takana talvipakkasessa pruuvattiin. Ei löytynyt Porvoon lankkua. Olisikohan kyseessä ns. premium brand-tuote pelkästään meille suomalaisille:). Iltapäivällä oli vielä merimatka kun tulin Medocista salmen yli mantereelle Royanin kaupunkiin josta jatkoin Rochefortiin. Laitoin navigaattorin töihin ja se toi minut edullisen Etap-hotellin pihaan. Päivän kilometrit 140.