keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Hendaye - Rochefort 19.3. - 21.3.2012

Hotellin aamiainen oli runsas. Sen voimalla oli hyvä lähteä polkemaan eteenpäin. Otin muutamia kuvia rantabulevardin hiekkarannoilta. Olin jo pitkään odottanut sopivaa kauppaa, josta ostaa kypärä. Espanjalaiset katselivat kummissaan kun ajelin sin casco, ilman kypärää.Sattumalta vastaan tulikin jokamiehen urheiluvarusteliike Lidl, josta löytyi sopiva kypärä 15 euron hintaan. Jos Lidlin kypärä suojaa saksalaisen Hansin ja Helgan päätä, kelpaa se silloin minullekin. Malli ja mitoituskin osuivat kohdalleen, onkohan minullakin oikea kallonmuoto:) Tie N10 lähti vetämään kohti Bordeauxia jasen rinnalla kulki pieni huoltotie, jota pitkin oli kuljetettu puutavaraa tienvarren mittavilta hakkuualueilta. Menin yöksi telttaan tievarsimännikköön 100 km ennen Bordeauxia. Kilometrit 126.

20.3.2012
Yö oli ollut kylmä, koska teltan ulkokankaan sisäpuoli oli riitteessä. Jatkoin samaa huoltotietä kohti koillista. Muutamat ohiajavat rekat moottoritieltä töräyttivät torvea kannustukseksi. Noin 40 kilometriä ennen Bordeauxia käänsin tielle d5 joka ohittaa Bordeauxin ja vie kohti Medocin viinialueita. Näin päivän aikana valtavia hakkuualueita, en ole tiennyt sellaisia Ranskassa olevankaan. Uskoisin suurimpien hakkuuaukeiden olevan tuhansia hehtaareja. Männyt on aikanaan istutettu harvahkoksi puupelloiksi josta korjataan nyt kuitupuuta, puu on liian mutkaista tukiksi. Ajoin koko päivän ja olin mielestäni Medocin viinialueen sydämessä, mutta en mähnyt ainoatakaan viiniköynnöstä. Viineistään kuuluisaan Pauillacin kylään Haut Medocissa oli matkaa noin 20 km. Päivän kilometrit 129 ja ryteikkömajoitus teltassa.


21.3.2012
Aamu aukesi pilvisenä ja tyynenä. Nyt alkoi löytyä viiniköynnöksiä. Vastaan tuli tienviittoja, joiden nimet ovat tuttuja viinikirjallisuuden huippuviinien osastolta. Oli Lurton, Rotschilt ym. Medocin huiput. Kylissä oli hienoja chateuta linnoineen ja viinikellareineen, osa hieman vaatimattomampaa lajia. Viinintuotannossa tuotantoketjun alkupää näyttää samalta kuin kotimaisella marjatilalla, ainoastaan lopputuotteen hinta poikkeaa Sengasta tai Öjebystä. Hyvän vuosikerran cran cru Medocista voi joutua maksamaan satoja euroja pullosta. Työvoima oli samantapaista kuin Suomessa, työväki oli paljon nuorempaa iältään kuin köynnökset joita he hoitivat. Bordeauxissa kun olen, niin yritin etsiä kaupoista meille 70-luvun nuorille tuttua valkoviiniä, Bordeaux Blancia eli Porvoon lankkua, sitä kellertävää nektaria, jota teininä seuraintalon nurkan takana talvipakkasessa pruuvattiin. Ei löytynyt Porvoon lankkua. Olisikohan kyseessä ns. premium brand-tuote pelkästään meille suomalaisille:). Iltapäivällä oli vielä merimatka kun tulin Medocista salmen yli mantereelle Royanin kaupunkiin josta jatkoin Rochefortiin. Laitoin navigaattorin töihin ja se toi minut edullisen Etap-hotellin pihaan. Päivän kilometrit 140.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti