En postannut eilen blogipäivitystä, koska pidin välipäivän hotellissa. Jäin maaseudulle, koska kaupungeissa hinnat ovat usein korkeampia. Hotellissa oli musiikillinen ilta, salista kantautui slaavilaisia säveliä. Tunnistin ainakin Kalinkan, ja Moskovan valot, loput olivat luultavasti unkarilaisia kansansävelmiä.
Lähdin aamusta tienpäälle ja kohti Budapestiä. Ajauduin useita kertoja tielle, jossa ei saanut pyöräillä, ajaa hevoskärryillä tai kävellä. Lopulta aina on löytynyt vaihtoehtoinenkin reitti, ettei ole tarvinnut lakia rikkoa.
Unkarilaiset vaikuttavat varauksellisemmilta kuin slovenialaiset. Kieli on myös vaikea, ainoa tuttu sana on kuinkas ollakaan paprika:). Tulin iltapäivällä Budapestin keskustan tuntumaan ja otin huoneen Hotelli Danubiasta. Lentokentälle on matkaa noin 16 km, pitää jotenkin saada huomenna päivä kulumaan, kone lähtee iltamyöhällä.
Hintataso Unkarissa vaikuttaa edulliselta, kuvan ateria kiinalaisessa ravintolassa maksoi 550 fl eli alle 2 euroa. Katsoin ihmeissäni, kun kiinatar lappoi lautasen täyteen, vaikka en edes sanonut että laita kuin omalle pojalle. Toisaalta hampurilaiset eivät ole erityisen halpoja.
Kirjoittelen kotona vielä jonkinlaisen yhteenvedon reissusta, mutta tämä alkaa olla kohta tässä. Olen päässyt taas näiden kahden viikon aikana sellaiseen kelluvaan ajan tilaan, että tuntuu kuin olisi ollut jo kuukauden liikkeellä. Silloinhan loma on tehnyt täydellisesti tehtävänsä.
Päivän kilometrit 70.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti