Aamupala oli saksalaistyyppinen ja runsas. Saksalaistyyppinen siinäkin mielessä, että osa pöydän antimista siirtyi ravintolasalin ulkopuolelle muulla tavoin kuin hotelliasukkaiden vatsalaukuissa:). Lähdon veivaamaan kohti Unkaria ja sieltä se raja aikanaan tuli. Unkari oli köyhempi kuin muistinkaan, tai se on taantunut sitten viime vierailun. Kävin maassa edellisen kerran vuonna 2008 moottoripyörällä. Ainakin täällä eteläosassa maata talot ja pihapiirit ovat hyvin samankaltaisia kuin Ural-vuoriston takaisessa Siperiassa. Tiet ovat paikoin huonossa kunnossa, ruokatavara, ainakin kotimaassa tuotettu on halpaa. Bensa näytti maksavan noin 1,15 € litra.
Vaihdoin rajalla rahanvaihtopisteessä florintteja, 101 eurolla sain 30000 florinttia. Kysyin samassa yhteydessä valuutanvaihtopisteen kaverilta, että paljonko maksaa halpa hotelli. Hän vastasi että ehkä 20-30 euroa. Tieto oli hyödyllinen, koska illalla minulle yritettiin tehdä vanhanaikaiset. Kysyin kylähotellissa hintaa, johon ei pystytty heti vastaamaan vaan virkailija kävi tovin takahuoneessa. Palattuaan hän kertoi 22000 fl eli noin 80 euroa. Kerroin millaisia hintoja olen maksanut neljänkin tähden hotelleista Roomasta lähdön jälkeen. Palasin sinne mistä olin tullutkin, eli tielle, ja menin kilometrin päässä siistiin pensionaattiin, hinta 17€ aamupalalla. Kerran aikaisemmin, muistaakseni v 2005 Tsekeissä yritettiin samaa, noin kolminkertaista hintaa oikeaan hintatasoon verrattuna. Arvioisin, että pyydetty 80€ olisi lähes 200€ kotimaassa.
Päivän kilometrit 115. Huomenna matka jatkuu Balatonin laitaa kohti Budapestiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti