maanantai 21. maaliskuuta 2011

21.3.2011 Valence- Lyon



21.23.2011 maanantai
Hotellin aamupalaan kuului vain kahvikupillinen, mutta se auttoi riittävästi matkamiestä taipaleelle. Aamu oli tyyni ja se antoi lupauksen kohtuullisen helposta ajopäivästä. Reitti kulki Valencen ja Viennen läpi kohti Lyonia, jonne oli matkaa noin 140 km. Matkalla sattui Alkon valikoimien viinipullojen etiketeistä tuttuja paikkoja. Koska ranskalaisten budjettiluokan punaviineistä on "hieman" tanniinisia muistoja ja makuelämyksiä, ostin Lidlistä espanjalaisen Tarragonan Gran Reservan, vaikka olisin saanut samaan reilun 4€ hintaan ranskalaisen Medocin Grand Crun. Kenties hyvin nukuttu yö hotellissa tai vähätuulinen päivä teki ajamisesta helppoa. Toki kuntokin paranee ajanmittaan. Näyttää, että 100 km on normi, jonka ajaa vastatuuleenkin. Kovaan vastatuuleen väännettäessä tajunnan taso voi olla tosin loppupäivästä olla jo hieman alentunut, mutta satku mikä satku lähempänä kotia. Olen pitänyt sitä myös jonkinlaisena vaatimuksena, joka tulisi ajaa, että matka taittuu. Jokaisella on reissulleen omanlaisensa toteutustapa ja odotukset. Toki Etelä-Ranska voi houkutella jopa makumatkalle, mutta itse olen lähtenyt polkupyöräilemään. Maantien kutsu on niin kova, ettei tässä oikein lepopäiviä malta viettää, ainakaan toistaiseksi. Nyt on viikko takana ja matkaa on taittunut noin 700 km eli kuvittelisin olevani suunnilleen aikataulussa, jos kolmen viikon reissusta puhutaan. Pyörä on toiminut hyvin, ostin Espanjasta tuubin Repsoil 2-tahtiöljyä ja Lidlistä hammasharjan ketjujen voiteluun. Barcelonassa oli suolaa ilmassa ja ketjut loistivat ruosteenpunaisina jo toisen ajopäivän jälkeen mutta öljy paransi tilanteen.

Lyon lähestyi vääjäämättä ja runsaasta tarjonnasta oli helppoa etsiä hotellia. Päädyin Premiere Classe nimisen ketjun hotelliin, Garmin toi minut pihaan asti. Hotelli oli budjettiluokkaa, huoneet kuin jossain paralkkikylässä päällekkäin. Huone löytyi samalla tutulla tyylillä kuin vaikka venäjällä, turkissa, ukrainassa, tsekissä, bulgariassa, romaniassa, puolassa ym eli en osaa paikallista kieltä, mutta jos hotelliin tulee, niin todennköisesti on huonetta vailla. Ihmisen perustarpeet on samanlaiset kansallisuudesta riippumatta, se on lopulta €, $ tai £ joka sanoo viimeisen sanan markkinataloudessa. Huoneen hinta oli vain 37 euroa ja sain viimein netin toimimaan, että pääsen päivittämään blogia. Ranskassa tuntuu olevan verkot hyvin suojattuja, Nokia E71 löytää kaupungeissa verkkoja vaikka kuinka paljon, mutta kaikki ovat suojattuja tai kaupallisia.

Ruokahuollosta toistaiseksi on vastannut Lidl, tässä on oikein oppinut odottamaan sini-keltaista kylttiä, että pääsee ostamaan laukkuun herkkujen herkkuja, kuten makrillifileitä sinappikastikkeeessa, maustamatonta- tai mansikkajogurttia ja pullovettä aina mantelisuklaasta puhumattakaan. Ruokaan ei montaa euroa mene päivässä, vaatii vain mielen lujuutta ajaa ohi kaikkien ”Platte de Jour 12€-tarjousten, joita on tien varret täynnä.Päivän kilometrit 108.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti