22.3.2011

22.3.2011 tiistai

Hotellin aamupala oli kohtuullinen, jogurttia, kahvia, patonkia, omenahilloa ym ranskalaista. Olin yötä Lyonin etelälaidalla ja aamun ensimmäinen tehtävä oli löytää ulos kaupungista ja kohti pohjoista. Ajelin pitkin jokivartta ja länteen lähti useita teitä, muttta kaikki vaikuttivat vievän moottoritielle. Erään moottoritietullin lähellä oli virkailija päivystämässä autossaan ja osasi neuvoa minut n486 tielle, joka vie pohjoiseen. Pikkuhiljaa Lyon jäi taakse. Kaupunki oli todella suuri ja rakennuskannasta näki, että Ranska on joskus ollut yksi maailman johtovaltioista merentakaisine alusmaineen. Maisemat muuttuivat ja viinitarhat vaihtuivat peltoihin jossain Maconin eteläpuolella. Tämä viittasi siihen, että seuraavan yön voisi viettää vaihteeksi hotelli erässä. Päivä oli pitkälti veivaamista samanlaisessa, tasaisessa maisemassa. Poikkesin kaupoissa ostamassa ruokaa, juomaa ja kartan, koska yksi aiemmin ostamistani osui liiaksi itään. Uusi kartta alkoi Maconin kaupungin kohdalta, jonka ohitin, vaikka 4.5 euron pizzatarjoukset ja 38 euron hotellitarjoukset houkuttelivatkin. Päädyin yöksi noin 10 km pohjoiseen Maconista Seinen rantaan tammimetsään. Pidin ennen nukkumaanmenoa metsässä syöntiorgiat ja paistoin Lidlin lihaisaa makkaraa kaasukeittimen liekissä oikein tammiseen tikkuun seivästettynä ja ison kupillisen pikakahvia. Lidlin Ranskassa valmistettu makkara on kerrassaan mainio matkaeväs paljon energiaa kuluttavalle pyöräilijälle. Rasvasta (30%) saa energiaa, proteiinista (15%) rakennusaineita reisilihasten kehittämiseen ja kuoresta ravintokuitua;) Suomalainen B-luokan jauhopitoinen hiilihydraattimössö grilllimakkara sopii lähinnä keskivartalon kasvattamiseen tai ajokoiran välipalaksi, nehän syövät tunnetusti kaikkea, mikä on vähänkään sukua ruoalle. Päivän kilometrit 104

23.3.2011 keskiviikko

Herätys teltasta klo 6:15. Yö oli viileä, lämpöä vain muutama aste plussaa. Hitaasta kiiruhtamisestani huolimatta vaikuttaa, että ehdin kohti pohjolaa nopeammin kuin kevät. Reitti kulkee lähes suoraan etelä-pohjoissuunnassa ja matka taittuu satakunta kilometriä päivässä. Olin laittamassa telttaa kasaan, kun hotelli erän respa eli maanomistaja tuli vierailulle. Hän kulki kahdenkymmenen metrin päästä ohi, mutta ei vilkaissutkaan, vaikka huusin bonjour ja koetin muutenkiä ääntelehtiä. Omistajan poistuttua paikalta söin aamupalan ja tein rauhassa lähtöä, kun hän tuli toistamiseen. Otin vinkistä vaarin ja lähdin polkemaan kohti pohjoista. Pysähdyin välipalalle tienlaidan patisseriaan, jossa kolme nuorta miestä väänsi vehnätaikinasta pullaa, pizzoja, patonkia ym purtavaa, melkein kuin 7 sorttia samasta taikinasta. Kassalla mummo myi tuotteita kyläläisille ja matkustavaisille. Minutkin otettiin vastaan kuin kadoksissa ollut sukulaispoika ja hyviä oli paistetut taikinapalat nälkäisen polkupyöräilijän syötäväksi Poikkesin Chalon Sur Saonen kaupungin matkailutoimistossa pyytämässä tarkan kartan, jolla läpiajo sujui hyvin. Seuraavana meni Beaunen kaupunki ja tienlaidoille alkoi taas ilmestyä viinitarhoja. Viinihiivamaan väki ahkeroi viljelyksillään Viininviljely näyttää olevan melko työvoimavaltaista. Ohessa kuva Lidlin viinihyllyltä, ei ole maataloustuotteet pahoissa hinnoissa. Suomessa on edullisimpien hintojen verran pelkkää veroa ja kierrätyspullon panttia. Suurta suomalaista ajattelijaa, Veikko Huovista lainatakseni: "Reumatismiton olkoon niiden jalkojen vanhuus, jotka ovat näihin viineihin käytetyt rypäleet polkeneet"
Illaksi arvelin ajavani lähelle Dijonin kaupunkia. Nimen perusteella odottelin merkkejä sinapinsiementen viljelystä, sinapinhöyryisistä tuotantolaitoksista tai edes jotain viitteitä tuosta mainiosta makkaran ja lihan mausteesta. Totesin, että Dijonin sinappi taitaa olla samanlainen myytti kuin Simpeleen siiat, Parikkalan piiat, tai Porin pirut . En ole nähnyt Dijonissa sinappituubia, kuten en niitä piikoja, siikoja tai piruja vaikka olen seutukunnilla liikkunut.
Laitoin Garminin hakemaan hyväksi havaitsemaani Premier Classe-ketjun hotellia. Valitettavasti hotelli oli täynnä samoin kuin pari naapurihotelliakin. Löysin lähistöltä F1-ketjun hotellista huoneen aamupaloineen hintaan 39e. Ketjun konsepti vaikuttaa samanlaiselta, kuin Suomessa Omenahotellien, eli perushuone pienillä kuluilla halpaan hintaan. Sopii hyvin ainakin omalla rahalla matkustavalle polkupyöräturistille. Asiakaskunta näytti muodostuvan paljolti entisistä alusmaista muuttaneieista ranskalaisista tai heidän jälkeläistään. Hotellissa toimi myös netti, joten pääsin päivittämään tätä tekstiä. Päivän kilometrit 114.