lauantai 7. heinäkuuta 2012

6.7.2012 Piispajärvi - Maaninkavaara

Lähdin aamitoimien jälkeen polkemaan kohto Kuusamoa, jossa laskeskelin olevani klo yhden jälkeen. Välillä ei ollut yhtään huoltoasemaa ja kaupatkin olivat kauempana vitostieltä. Onneksi pulloissa oli juomaa vajaa kaksi litraa, joka tosin kului melko tarkkaan. Sovin tapaamisen entisen työkaverini Hannun kanssa, joka asuu Kuusamossa. Lounastin ja päivitin blogin ABC:llä jonne Hannukin tuli. Sain monipuolisen kiertoajelun keskustaajamassa ja kauppa-asioinnin jålkeen siirryin takaisin satulaan, keula kohti Kemijärveä. Olen aiemmissa teksteissä kirjoittanut, että pienet vastoinkäymiset ovat reissun suola. Nyt oli taas niiden vuoro. Rukan kohdilla kuulin takarenkaasta metallisen napsahduksen ja jokainen Matti Rämön matkakirjoja lukenut tietää, mitä se tarkoittaa. Kyse on vain, että kummaltako puolelta. Tällä kertaa pinna oli poikki vasemmalta eli helpommalta puolelta. Olin juuri hetkeä aiemmin kehunut Hannulle, kuinka vähävikaisia ja huolettomia kulkupelejä polkupyörät ovat. Minulla on ollut ensimmäisestä ulkomaanreissusta alkaen pinnoja ja nippeleitä penkin alla, satulaputken sisällä. Sieltä löytyi sopivan mittainen ja vielä oikean värisenä.  Crank Brothersin 19- toimisella monitoimityökalulla pinnan kiristäminen onnistui hyvin ja rihtaamisessa auttoi muutaman kiekon rakentamisesta kertynyt kokemus. Sapimin valmistamalla 2mm pinnalla tuli aika täyteen 10650 km kohdalla, toivottavasti muut kestävät Nuorgamiin asti. Ajelin iltaan asti ja jäin telttailemaan vanhalle tienpohjalle ennen Maaninkavaaraa, kilometrit 164, keskinopeus 21.5 km/h.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti